Niin. Siis mammalla on nyt loma. Mä luulin että lomalla mennään piitsille ja uidaan ja krillataan makkaraa. Ja kilin ne, sanon ma. Täällä vaan tahti kiihtyy. Enää saa päivällä ees silmiä ummistaa. Ja ruokaaki saan vaan mettässä kunhan ensin löydän sinne, missä sen ruuan saa. Ja sitte pitää vielä tehdä niitä tottelemisjudanssejakin. Mä kun luulin että kun nyt on Bhada ni mun ei niitä sit enää tarvis tehdä. Mut nyt se kuulemma vasta alkaa.. Apuaah. Tehkää tolle jotain.

Ei tota karvatonta kaksjalkasta hidasta edes se, että vissiin jotenki astui jalkansa piloille aamusta. Kaamee huuto ja kiroaminen. Mun äippäki säikähti niin että meni oikeen mamman lähelle istumaan ja kattomaan lähempää että mikä sille tuli. Uno ei nimensä mukaan mitään mistään tajunnu ja sit kun se kiskoi siinä hihnassa ni mamma huus kahta kauheemmin. Tais vissiin hiukan siihen jalkaan sitte sattua. Silti me vaan mennään ja tehdään. Toivottavasti sillä menee toinenki jalka, ni sen olis pakko istua ees hetkeks hengähtämään ja me saatais levätä.